22. huhti, 2021

Teksti

Shalom!

Tulin välillä tupaan laittamaan perunat suolaveteen ja hellanlevylle uimaan kattilaan. Plättytaikina onkii ollu turpoomasa jo het uamusta. Meinas alkaa maito hapantuu, ni paistettuna ja hienon sokurin kanssa solahtaa hyvinkii kurkkutorveen!
 
Toissapäinä sain tuosta viereisestä jojesta viis ahvenen sirrii, eilen yhen ja tänään en yhtään. Kun putsasin ne 5 abborree, yhes oli mäti. Jätin perkuujätteet parrun päälle, jospa lintusille kelpaisivat ja kun tulin hiihtoretkeilyltä laavulta paistamasta niittä viittä ahventa, muistin herkullisen mädin jääneen siihen totkujen viereen, unohin ottaa matkaan. Oli  se vaan kumma varjelus ollut, kun kaik perkuujätteet oli hävinny, mutta mäti oli tallella, hmmmmm, ranttu elukka tahi sitten Jumala säästi sen miulle?
Äskön olin halonhakkuussa pihalla ja radiokuulokkeista loppui virta paristoista. Ei löytyny kylläisiä uusia virtalähteitä, niin vedin piiiiiiiiitkän jatkoroikan ja valkoiselle muovituolille nostin läppärini. Laitoin saarnan pörisemään. Tuo Taivastie on paljon parempi, kun paikallisradion samat tautilaston kertaamiset. No ei tainnu pirulainen tykätä, kun vaihdoin maalliset kanavat hengellisiin. Siinä puita kirveellä halkoessani paukahti kunnon koivuklapi läppäriin ja kyllä se saarnamies änkytti jonkun aikaa, ennenkun kovalevy asettui kohalleen.
Sitten naapurin isäntä vetäisi moottorisahansa tulille, eikä Raamatunopettajan puheesta tahtonu ottaa selvää, joten täällä sisällä olen ruokiksella...
 
"Ja kuka teistä on se isä, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa antaa hänelle kalan sijasta käärmeen,
 taikka joka hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin?
 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!" 

 
Maanantaina olisin iltasella tarvinnu kananmunia ja aattelin tiistaina töistä tullessa kaapan kautta koukata.Läksin sitten noin klo 14.30 polkasemaan yhentoista kilometrin pikataivalta Siivous On Laiffin hommiin. En ottanu rahulia mukaan, kun aattelin koetella Kaikkivaltias Luojani anteliaisuutta, jospa niitä pantillisia aartehita lojuisi tien penkoilla valmiina poimittaviksi. 15 senttii, 75centtii ja 5kilsan jälkeen jo puoltoista ekua oli pussissa, joten arvelin saavani puoli tusinaa kananmunaa ja kyllä Jumalalla on täydellinen huumorintaju, Hän ilmaisee itsensä merkein ja ihmein, sillä uskokaa tai olkaa uskomatta, mutta ihan ehjä valkoinen kananmuna lepäsi siinä ojanpientareella. Kylläpä huvitti. Ilmeisesti se oli merkkinä, että saat niillä keräämilläsi puteleilla ja tölkeiiä jo ne kanasta tulleet murkulat. Eikä tässä vielä kaikki, sillä saapuessani työmaalle, olin rikastunut melkein neljän euron edestä. Ostin sitten omenoitakin ja sain vielä yli 2 euroa takaisin. 
Perunat on saavuttaneet kypsyytensä ja lätyt laitetaan tirisemään seuraavaksi, mutta hups, just muistin ,ettei oo voita. Ei taija tulla pitsireunaa tuolla ruokaöljyllä voijellessa. Pitäiskö tänään laittaa usko jälleen koetukselle ja anoa Herralta voipakettia tyhjätaskuna, pyörämatkalla mopinvarteen :)
Halot kannattaa muuten hommata ajoissa, ettei tuu yllätyksenä tuo ilmastonmuutos, kun hyytävä pohjoiskalotin viima tunkee hirren rakosesta selkäpiihin, mistä tuli mieleeni, että hyvää se eilen teki, kun hiihtelin turkishaalarit päällä tuohon vesivoimalaitosen sulaan uomaan. Se pelastus kannattaa ottaa vastaan otollisena hetkenä, ettei tuu yllätyksenä maailman virran imu, tai ettei tuli syty, kun ei oo puita tai ne ei kerinny kuivamaan...
 
No niin, jos jottai unehtu kertoo, se selviää seuraavassa jaksossa!
Siunausta sinne, missä tätä luettekin ja pysykää vahvoina loppuun asti.
 
jk.en siis mulahtanu siihen voimalaitoksen uomaan, vaan pelkästään talviturkki meni ilman suksia sinne turbiiniin pyörteisiin... ;)