23. heinä, 2017

Teksti

Se on tuo hyvä sellasta, notta tuppaa tulemaan esteeksi paremmalle. Kun hyvän näkee tuulikaapissa, äkkiseltään tahtoo käskeä sen peremmälle ja alkaa seurustella.

Paras pimpottaa ovikelloo ja huutaa siel pihal HALLOO!
 
Hyvä tuntuu nii mukavalle, alkaa satsata sen ympärille. Jos on aina Ladalla ajanu, tuunannu viimosen päälle virityksillä, kruunannu karvanopilla, järkyttyy ehkäpä hypätessään nykyajan sokotan puikkoihin. Tai se kuuluisa : "Toi-Jota", jos et muuta keksi!
 
 Jos kokeilis satsata heittää seiskaa, ko ne on nii lähekkäi toisiaan, ihan vastakkaisilla puolilla, kuutonen ja ykkönen meinaan. Harva huippu-urheilija kuitenkaan tyytyy hyviin suorituksiin, parastaan ne pyrkii viskomaan, niiko Rätykii. Jatsin peluussa täytyy saaha vähintään 63 sinne yläpuolelle, että saa 50 pinnaa hyvitystä. Näin alkupanos on aika helppo tempasta vaikka vasurilla, mutta kuka sen ratkaisee, mitkä silmäluvut pyörähtää pelaajan okulääriin, että saatas huipputulos sinne ihan viivan alle ja jatsikii olis hyvä viel haalia, jos tosiaankii meinaa hyvät pelikumppanit päihittää...
 
Onkohan Elämä pelaamista leikillään, kahvittelemista huvikseen hyvän leivoksen kanssa, vai mitä se Paras Elämä on?
Onkohan meille annettu mahdollisuus tavoitella parasta, mitä maa päällänsä kantaa?
Jos on, niin saakohan siitä nuhteita ojentuessaan, nostaessaan rimaa niin korkealle tai niin kauas, missä se pippuri tekee hedelmää.
 
Sanonpa ja sanonkin, että näkemiin yhteinen hyvä!
Seuraava pari uunista ulos, parasta korvapuustia pöytään, kuka sen voi kieltää ja estää? Tee se, hylkää hyvä ja kutsu Paras sisään pimpottamasta, koska sitä se Taivaan Isä meille haluaa