17. helmi, 2017

Teksti

  Eipä ollu ennää OOppelii, eikä ollu ennää FIIattii, mut oli wanha kunnon Helkama, käppyräsarvinen ja alle 10-vaihteinen miesten mallia oleva retkipyörä!

 
  Oli käyny nimittäin niin ohrasesti, että 50-villitys pääs karkaamaan huomaamattani, salakavalasti se oli ottanu hatkat ja luulen sen suunnanneen pohjoiseen, ku siitä se ol alinomaa höpöttäny.
  Kesäkuu 2016 ja viijestoista pvä klo 9.00 oli ketjut rasvattuna ja ilmat renkaan alapuolellakkii. Sivulaukut, pussukat ja reppu, sekä jonkinlainen matkasuunnitelma kunnon paperikarttoineen tehtynä. Upea aurinkoinen päivä tulossa ja Ruokolahen maisemat alko jäähä fillarin takapuolelle.
 
  Eka yö jossain satakilsaa poljettuna tyhjällä tanssilavalla.Sinne sai riippumaton kivasti tolppien väliin, mut aamukahveet notskilla piti keitellä, vaan ei hirvinny ihan miten sattuu tulia tehä. Läksin keräilee polttopuita ja hups ollakkaa harjun toisel puolel olikii leirintäalue ja sinne tulet grillipaikalle, aamu-uinti ja kahvit leipineen naamariin.
 
  Kiteen jälkeen alko sataa reippaanlaisesti ja erään valtakunnansalin ikkunoista paistoi kirkkaus, joten sinne sadetta pitelemään ja tiesivät kertoa 5-kilsan päässä jonkun ladon, jossa vois yöpyä. Ei löytyny latoa, mutta koirankoulutuspaikka laavuineen tupsahti eteen. Sinne vuode roikkumaan ja iltateetä tulille.Aamulla oli vesipullot tyhjät, mutta kas kummaa, saapui mies autollaan ja alkoi valmistella jotain agilityjuttuja.Sillä oli ISO vesikanisteri messissä ja hän auliisti täytti puutostilan
 
  Sitten tapahtui jotain yllättävää Jerusalemissa!
 
  Kun sellainen paikka oli kartassa, niin ehottomasti halusin poiketa tutustumassa melkein Israeliin Se oli sellainen kaupunki, joka suuresti hämmästytti. Vesi oli taas loppu.Kyltissä luki Jerusalem ja kurvasin talon pihaan.Ei ollu vettä antaa,tais olla kuollu heijän meri, mutta oli tässä SUURESSA kylässä kuulemma toinenkin asutus ja päätien toiselta puolelta sinne pääsi ja sieltä kuulemma saisin Elävää Vettä!
  Samantien puhkesi rajuilma, vettä alko tulla kunnolla ja synkät pilvet uhkaavasti piirittivät.Siellähän pari miestä jo pihalla kattelivatkin, että mitäs miehiä täyspakkauksien kanssa tulloo peremmälle.Sain fillarin suojaan autotalliin ja pyysivät peremmälle. Talon omistaja paljastu Uskovaksi mieheksi ja hää esittel ystävänsä.Kyselin, tietäskö hyö mitään yöpaikkaa lähellä tahi laavua. Ja kylhä hyö tieskii.....Veivät pakettiautolla kaikkine kamoineni n.5 kilsan päähän asuntovaunulle lammen rantaan. Sanovat, että niin pitkään saa olla ku vaan jaksaa ja saunookkii ois saant siin toises asuntovaunus, ko se ol simmoseks värkätty. Kyl siel ol kiva olla yötä sateelta suojassa. Koko seuraava päivä män loikoillessa riippumatossa siin lähel heijän laavul.Ei yhtään karhuu näkyny, vaik siin kuulemma kulkee Otsoperheen vakireitti....
 
  Alko olla 700 kilsaa takana.Aina oli löytyny joku sopiva leiripaikka, kun alkoi väsymys  ottaa valtaansa.Kerran makasin monta tuntii keskellä yötä, keskellä ei mitään, keskellä asfalttitietä ja keskiyöllä, kun aurinko ei millään meinannu mennä maate, vaik kuin houkuttelin sitä tuutimaanTäyslaidallinen kuutakii ol tarjolla.
   Ainainen huoli veden riittävyydestä oli mielessä, vaikkakin veden ääreen yleensä lepopaikat sattuivatkin.Nyt oli kuitenkin aamupuuroon ja kahvinkeittoon haihtuneet kaik Waterit, ja melkonen korpi eespäin. Eikun luottavaisin polkaisuin pohjoseenpäin. Jo alko suuta kuivaa, kunnes vastaan tuli kahella kepillä hyvin vaikeasti liikkuva tosi vanha mies. Lupasi antaa juotavaa, jos seuraisin hänen kotiinsa siinä lähellä. Ensin meinasin ja sitten arvelin, että kestää ikuisuuden, ennenko se pappa on kotonaan kepukoittensa kaa. Niinpä jatkoin pyörämarssia n,kilsan, kun voimakas katumus iski päälle ja äkkiä takas sen vanhanikäisen luo. Se oli just kääntyys tienristeyksessä kotiaan kohti kun tavoitin. Hän sanoi miulle, et tuos on muutes hyvä lähde ihan tien vieres ja ammennusastiakii. Ei ollu muistanu mainita eka kerralla, kun miul ol nii kiirus eteenpäin.
 
  Kylläpä olikii raikasta ja ihan jääkylmää nestettä, siin ihan tien laijas, enkä ollu huomannu ko liian koval vauhil polin ohi....täytin astiat, matka jatku ja vanhus oli tipotiessään, aikas outoa? Kiirehtimällä saa kuulema aikaseks vaan niitä kuuluisia...
Kerran Rukoilin, et eiks vois tulla joitain Venäläisii vastaan, ku oli simmosii vennäinkielisii pikkulehtisii taskus varmuuven vuoks.Ei mänt montaakaa 10-minnuuttista ko levähyspaikalla oli perhe, autossa piiiitkäät kilvet. Hallelujaa!
Tien toiselle puolelle ja lappu kouraan, hymyä ja eteenpäin!
 
Mut se ol vast erikoiskoe, siel jonkun Lokan tekoaltaan alapuolella kulkeva 50-kilsaa pitkä hiekkatienpätkä, vettä tihutti ja keskiyö, ihan sikana önniäistä
Alko 40-kilsan ja nimismiehen kiharoitten jälkeen olla huumorit käytetty. Eiks vois ketään olla missää, ettei turhaa tarvii tätä liivii päällään roikottaa. Sais vaik takapuolelta tulla joku tyyppi, et kerkeis erottaa ILOSANOMAN!
 
JA SIT SIELT TULIKII PAKETTIAUTO, MIES HIDASTI JA KERTO OLEVANSA USKOSSA! 
 
No Hallelujaa ja aattelin sen tarjoovan kyytiä, ko pakuril oli liikenttees ja meikä ihan märkä ja ryytyny. Mut otti se sentään käyntikortin, tOIVOTTI sIUNAUSTA ja jatko matkaa LUJAA!
No, eihän tarkotus kyllä oo autolla kuleskellaKAAN vaan ILOISESTI pyöräillen 
  Hiekkakuopan reunasta löytyi erräänä päinä oivallinen leiripaikka. Joku niissä hiekkakuopissa viehättää, oisko tuolta lapsuuvesta jääny joku jutska, ko oltiin pojankoltiaisina lomottamassa isoja kiviä ja mopolla rälläämässä.Hyvä tehä tulia soran keskelle, nii ei tartte niin paljoo sammutusvesiä sit vahingon sattuessa, jos siit rengistä tullee niin ylpee, et ruppee isännäks.
  Kiva oli paljaat jarpaat työntää hiekkaan ja kierrellä siel sannan keskel, mut yhtäkkiä yllätti se hätä, mille ei lakia lueta. KAKKA.
Sinne lehvistön siimekseen ja ooneks ol viel isoja saniaisii vieres,vaik ei ihan Embon verosii. Asia tuli hoijettuu, paitti huutava vespula jälleen. Semmonen Sanaton huokaus tuonne yläilmoihin sai aikaiseksi pulputtavan lähteen erämaahan. Jäätävä vesi viilensi varpaani, pesi käteni ja antoi vielä astioihini aamukylvyn lisäksi piripinta täytteet                                 . !Thank You very much!
 
Viel yks vesilähde pittää paljastaa tahi mainita, ku oli iha sippi olo ennen Lokan erikoiskoettelemusta ja eka mesta mikä tuli vastaan, nii siihe puitten väliin vuode ja potslojo,tajupuis....ZZZZZ
Aamulla ylös, ei vettä.Joku hiekkatie lähti siitä vasemmalle, Uskon askelia ottamalla, 30-metrin jälkeen puskien takaa aukesi Paratiisiilman Joku poroerottelumesta ja kaikil herkuil.Ei ristinsieluu, mutta kunnon ulkohuussi ja ihka oikea kaivo, mistä sai vintata mielin määrin VETTÄ!
 
  Jo näkyy Näätämö ja kaikki kymmenen muovista rahasäkkiä saavat varmaan kauppiaan iloiseksi. Kyllä ne ihan mahottomasti nuita pantillisia purnukoita tuonne ojanpohjille mättäävät. Olhan se näky, niinku ois joku ihmeen valkonen heinäpalleromuurahaiskeko matkassa, kun joka puolella roikkuu pulleita pusseja. Kerran virkavallalta vaan jäi suu auki, ko näkivät ihmeitä ja merkkejä ylikuormasta, mut eivät tehneet sisäistä tarkastusta. Älysivät pysyy etäänpänä Jumalan "hulluista"
 
  Kyl ol kauppias ilonen, kun kaik n.70 euroo oli tuhlattuna herkkuihin ja sit ykköstä silmään kun Norjan puolelle tupsahettii. Ei ollu enää tullattavvaa ja nyt sit alettii tavvaamaan Norskin kieltä. kERRAN aikasemmin jotain parsattaa kilsaa, niiko ukillani ol tapana sannoo; Jos tännää sattaa ja huomen sattaa, nii se = 200, ni sillon kans pit laittaa ykkönen pykälään, et pääs pörriiäisparvista läpi. Oli kuulemma runsaanpuoleinen hyttyskesä parraillaan.
  Ylämäki-alamäki-ylämäki-alamäki...
 
 
 
.muutes ihan hyvää kyytii, paitti joku karvakorva kuiskuttelee välil etenkii nousuissa, oisko jotain yhteistä tän Helkaman kaa, täs on kyllä ihan tosi käppyrät sarvet,mut selvinpäin mennään ja korkeintaan energiapatukkaa, "Siunatkaa, Siunatkaa, että Siunauksen perisitte" Älkää kirotko!
 
Bugøynes
 
 Nythä se vast onkelman lykkäs.Eihän tääl oo puita mihin vuoteensa ripustas.Eihän tääl oo polttopuita, et kahvetta vois keitel. Herra Armaha
Pakkauslava etuoikealla ja menny puoliks hajalle.Aamen. Isoilla kivillä vaan palasiksi ja kyllä jo puuro poricee, kananmunat kypsyy ja kahveet päälle.Muovipussiin mukaan pilkettä ja VIHDOIN VIIMEIN PÄÄSEE HUUHTOO HIKEE! 
  Aamuauringon lämpö hellii kasvoja tuoksuu suolainen kehto.Sinne sannalle, kiitäen rannalle. Vehkeet vihreelle ruoholle....lepoa ja ittensä liottamista. Päiväunien jälkeen tien toiselle puolelle tunturille tutkimaan. Mahtava "vuoristojärvi" antaa sielulle voitelua ja uskomattoman upea iltamaisema saa korvien välin huumaantumaan Onnesta! Tuluskivillä tulet kallionkoloon ja iltakahveet eväineen kruunaavat kyllä koko KoKonaisuuden!
 
  Kiitos Taivaan Isä, että tänne miut kuletit ja näin kauniit puitteet vielä kehystit lähtemättömästi pururadalleni. Pikkusen kosteet, mut uimisen jälkeen suolavesi saattaa tehä tepposet, sen verran hyö ol kuivat,purut meinaan, et vieläkii muistan hetken tuon!
 
 
 
  Loppurypistys, ilmojen tarkistus, kohti kotimaata. Nuorkamissa munkkikahveet ja kylmäsavustettua poronlihaa Tenon varrelta.Keskiyö, Utsjoki,Grilli auki ja edullisesti nuorehko neitonen sämpyläkahveet tarjos Ties kertoo kunnan uimapaikan ja siel ois pukukoppii, laavuu ja laiturii. Ilma oli muuttunu sateiseksi ja koleaksi.Miesten puoli pukukopista kelpasi loistavasti. Aamulla naisten puolella jo kopistiin, äidin tullessa lapsensa kanssa ongelle. Olipa mahtava mesta; sumppia tulille ja kaskas, ihan oikea tynnyrisaunakin jökötti siinä rinteessä.Koko matkan ajan oli tehny mieli saunoa ja meinasin kerran jo telttasaunaakii viritellä. Olikohan tää niiku se . IIN -päälle, tutkimaan.....harmi ovi on lukossa, eikä avaimia.Ei auta ko Rukoilla, et joku ilmestys päästään lämmittään kiuasta.Siinä se päivä män käkkiessä ja kävin kiertääs frisbeeradan ja hää olkii tosi laaja rata-alue, hyvä et takas löysin. Aamuksi oli varattuna bussiliput Rovaniemelle ja siitä jatkokyyvillä Lahteen.
 
  Olipas muuten tosi mahtavat löylyt! En oo ennen tuommosessa "kopissa" ollukkaan. Jos ois varaa, nii het tilaisin tuommoisen värkin.Ja kyllä siitä laiturilta pompattuna viileään makeaan veteen, sai suolan huuhtoutumaan iholta aikas nopsaan
Ai miten se saunanaukes?
Noo... Jumalalle ei kuulemma mikään asia oo mahoton toteuttaa. Kävelihän se meijän Herrakii kuulemma seinien läpi, ni kylhä Hänen Isä pystyy varmaan yhen oven aukasee
 
  Siel Rovaniemel jäi aikaa viitisen tuntii venttailla. Oli tottunu jo tuohon mettäläisen elämään 25 päivän ja n.1600 kilsan jälkeen, ni halus si painuu keittää porokahvii nuotiolle pois kaapungin hälinästä. Anoin semmosta sopivaa leiripaikkaa ja askeleet 
 
 
 
vei sit urheilukentän laitamille. Siellä metsän reunassa jökötti pallogrilli!
Hallelujaa ja siihen tulet turvallisesti.Kylläpä tuli kotonen tuoksu tuosta savusta. Yks homma oli vielä vaivannu pahasti loppumatkasta.Oli kulunu tuo turvaliivin karhuntarra sileeks, eikä pysynt kiinne. Istahin pakkauslavan päälle kuksa täynnä sumppia. Kas kummaa, mikä se siinä ruohikossa pilkottaa. Ihan uuvenveronen karhutarranauha. Tein puukolla reijän liiviin ja kyllä se näköjään Taivaan Isä kuuli tuonkin pienen asian ja nyt pysyy liivi hyvin päällä!
 
  Se vielä tuli mieleen, et toka päivänä tarvitsin notskirukkasen, kun se pannun sanka oli aikas kuuma keitellessä. En ollu hoksannu ottaa mukaan. Ennen seuraavaa leiripaikkaa Jumala oli kyllä huomannu puutteeni ja ojan pientareella pilkotti ihan uudenveroinen vasemmankätinen rukkanen. Miten sattukii? Sit jossain puolesvälis matkalla Suomi-Neidon hoikkaa uumaa, loppu ketjurasva. Toivoin löytäväni sellaisen rasvapurkin samalla, kun niitä panttitölkkejä silmäilin. Jotain valkoista pilkotti kohta heinikossa, ajoin ohi, mutta oli pakko kääntyy takas tsekkaa. Se spraypullo oli puolillaan tosi hyvää voiteluainetta ja se riitti koko loppureissulle ja sitä on vieläkin jäljellä....ja kerran oli tippunu aurinkolasit koteloineen, Huomasin ylämäessä pyörää työntäessäni jotain tutun näköstä EDESSÄ, meikän lasit, mut miten ne voi olla täs ja sit muistin, et joitain kilsoja takaperin, oli kamat meinannu lähtee takas kotiinpäin ja korjailin niitä paremmin. Takaa tuli  ja just kerkisin nostaa omaisuuteni pois maasta, ettei jääny maajussin työkoneen renkaan ruuaksi.KYLLÄPÄ OLI TARKKA AJOITUS KAIKKIVALTIAALLA!
 
  Ainii, mie sain siit karvasesta turkista kiinni siel Utsjoella, kun se ol just karkaamas Norjan puolelle, no se viijenkympinvillitys
 
HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!